Sivut

maanantai 20. syyskuuta 2010

Piazza Navona





















Tänään lähdimme tutkimaan kaupunkia Piazza Navonan kautta. Otin kameralla pienen videopätkän. Huomasin, että tähän blogiin voi liittää videoitakin, katsotaan nyt onnistuuko tuo.

Eipä onnistunut millään.... Tässä nyt kuvia Piazza Navonalta, muut laitan erikseen.

Piazza Navonalta kävelimme Tiberin yli Ponte S. Angeloa pitkin saman nimisen linnoituksen edustalle. Pietarin kirkko oli jo aivan lähellä, mutta siellä käyminen täytyy jättää huomiseen. Minulla nimittäin hihaton pusero ja polvet paljastava hame. Täällä kirkkoihin ei mennä vaatetuksessa, jossa olkapäät ja polvet näkyvät. Tuolla Vatikaanissa ovat varmasti ehdottoman tarkkoja sen suhteen.


Kävelimme siis toiseen suuntaan kohden piazza Popoloa. Sen yläpuolisella kukkulalla on puistoalue Villa Porghese, josta löytyi kaunis tekojärvi. Siinä uiskenteli kalojen ja ankkojen lisäksi kilpikonnia. Järvessä on saari, jolle on 1700-luvulla rakennettu temppeli kreikkalaiselle lääkintätaidon jumalalle Asklepiokselle.

Puistosta palasimme alas kaupungille ja kuljimme asunnolle vielä Piazza Colonnan ja Pantheonin kautta. Piazza Colonnalla on Markus Aureliuksen pylväs. Siinä, kuten Hadrianuksenkin vastaavasa pylväässä, on kuvakertomus, joka kiertää pylvästä ja kuvaa asianomaisen keisarin sotaretkiä n. 100-luvulta.

Pantheon on ulkoa osin rakennsutelineiden peitossa. Kolme vuotta sitten remontissa olivat Piazza Navonan suihkulähteet ja Vittorio Emanuellen monumentti. Pantheonissa korjauksen alla näkyy olevan julkisivun pylväikkö, joka on egyptiläistä graniittia.

Pantheon on uskomaton rakennus. Se on yli 2000 vuotta vanha, ja ehkä parhaiten säilynyt antiikin rakennus Roomassa. Se on alunperin kaikille jumalille (pantheon) omistettu temppeli, jonka kupoli on Vatikaanin Pietarinkirkkkoakin suurempi. Kupolinkeskellä on avoin reikä, joka on temppelin ainoa valonlähde. Viimeksi siellä käydessämme satoi ja saimme katsella sateen valumistä reiästä keskelle temppeliä. Temppeliin on haudattu Italian kuninkaat Vittorio Emanuel ja Umberto I sekä taidemaalari Rafael (mm. enkelikuvistaan tunnettu). Harmi vaan, että tämäkin paikka on aina niin täynnä väkeä, ettei sitä oikein pysty ihailemaan. Ehkä ehtisimme sinne jonain aamuna aikaisin...

Tämän jälkeen suuntasimme asunnolle syömään ja levähtämään. Rooma on täynnä iahstuttavia katukahviloita ja ravintoloita, joissa olisi mukava istahtaa ja katsella ympäristöä. Välillä harmittaa tämä budjettimatkailijan elämä, kun ei pääse niistä nauttimaan. Se on vain mentävä markettiin ostamaan leipää, salaattia ja mitä halvalla saa. Vuorottelukorvauksella ei muuta saa.


Tämä ohjelma on ladannut tuota minuutin videota jo tunnin. Toivottavasti se onnistuu. Tämän päivän kuvat laitan eri juttuun sitten joskus. Nyt ei voi ladata kuvia tähän samaan aikaan kuin tuota videota ladataan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti