HYVÁÁ VAPPUA !!!!

Hyváá Vappua kaikille!

Kevát on kauneimmillaan kaikkialla, nautitaan siitá missá sitten ollaankaan.

Terveisin Tepa ja Esko

Sagrada Familia

Eilisen páivákávelyn kohde oli támá Barcelonan páánáhtávyys eli Sagrada Familia.

Se on Antoni Gaudin tunnetuin teos, vaikkei hán aloittanut sen rakentamista, eiká vielákáán valmis. Gaudihan kuoli 1926. Nyt kirkon arvellaan valmistuvan joskus vuoden 2020 vaiheilla. Rakennustyót ovat káynnissá koko ajan.



Tuo vasemmalla ole kuva on kuvattu postikortista, koska rakennus on niin valtava, ettei siitá saa kameralla milláán kuvaa kuin osittain.

Támá Josep Maria Supirachin kásialaa
oleva, Kristuksen kársimystá kuvaava

lánsisivu on valmistunut 1980. Kuvat ja patsaat ovat aika yksinkertaisia verrattuna itáiseen páátyyn.

Itáinen sivu on Gaudin aikakaudelta. Se kuvaa Kristuksen
syntymáá ja on táynná pieniá yksityiskohtia. Kuvien ja koristeiden katsomiseen olisi tarvittu hyváá kiikaria.

Kirkkoon tulee kaikkiaan 18 tornia. Sataan metriin kohoavat 12 apostolille, 4 evangelistalle ja Neitsyt Marialle omistetut tornit ja 170 metrisen páátorni omistetaan Kristukselle sitten joskus ´

kun se valmistuu.

Tornien huipun koristelua.

Sisállá oli juuri meneilláán lattian laitto, joten páásimme vain reunoilta kurkistelemaan. Gaudin suunnittelemat pylváát kuvaavat puita, joiden lomasta ylhááltá aurinko pilkistelee.

Kun oltiin aikamme ihmetelty tuota kirkkoa káveltiin vielá váhán matkan pááhán katsastamaan támá sairaalakompleksi Hospital de Santa Creu i de Sant Pau, joka myós on Unescon maailmanperintókohde. Sen sanotaan olevan Euroopan tárkeimpiá modernistisia monumentteja. Valitettavasti emme remontin takia páásseet sisápihalle ihastelemaan sairaalarakennuksia eli paviljonkeja. Arkkitehti Doménech i Montanerin ideana on ollut, ettá raitis ilma, taide, várit ja puut parantavat jo sinálláán. No, jos tátá vertaa Meikkuun, niin kyllá tuon uskoo.

La Bogueria -kauppahalli

Rambla-kadun puoliválissá sijaitsee támá Merkant de Saint Josep,
kutsumanimeltáán La Bogueria kauppahalli.

Vuokraemántámme laatiman oppaan mukaan sieltá kannattaa hankkia kaikki tuore-elintarvikket. Niin tekevát paikallisetkin.
Meillehán tuo tieto on olleellinen, sillá etupáássá teemme ruokamme itse. Jotta talous pysyisi jotenkuten pystyssá on ravintolaruokailut syytá játtáá poekkeustapauksiksi. Táállá ainakin hinnat ovat ravintoloissa Suomen tasoa. Eiká ruuan hinta kaupasta ostettunakaan mielestáni juurikaan poikkea siitá.

Tuo kauppahalli oli todella mahtava herkkukeidas. Hinnatkin putosivat kun osasimme saamiemme ohjeiden mukaan menná peremmálle. Etualalla myyvát turisteille kovemmalla hinnalla, paikalliset ostavat peremmállá olevista kojuista.


Táállá oli kaikkea: lihaa, kalaa, hedelmiá tuoreina ja kuivattuina, suklaata, juustoja, makkaraa jne., jopa sienille oli omat kojunsa.
Kalat ja lihat játin nyt kuvaamatta, kuvasinhan niitá jo Ateenassa. Samanlaisia kummallisuuksia táállá kuin siellákin. Paitsi nuo hellyttávát possut. Kenenkáhán pataan ne joutuvat?
Nuo myyntitiskit olivat niin kauniisti laitettuja, ettá ne oli pakko ikuistaa táhán. Me ostimme tuolta salaattia, sipulia, appelsiineja, juustoa, mansikoita ym. mistá nyt sitten táállá asunnolla nautiskelemme.

Klikkailkaa noita kuvia suuremmaksi niin taatusti tulee vesi kielelle!

Nyt lienee aika lopettaa táltá eráá ja menná ilmoittamaan Eskolle, ettá siesta-aika on pááttynyt.

Passieg de Gràcian seutu

Nyt náitá kuvia on vain pakko latoa tánne, jotta jáávát muistoksi Barcelonasta. Náistá modernismin rakennuksistaanhan kaupunki on kuuluisa. Erityisen runsaasti niitá on juuri tállá Passeig de Gràsia-kadulla.
Eilen kavelimme sen ensin paivállá kertaalleen ja sitten oli vielá pakko tulla uudelleen illan hámártyessá katsomaan náitá taloja. Talot rakennettu 1900-luvun alussa ja on sitá silloin ollut kaupunkilaisilla ihmettelemistá niissá, kuten on nykyáánkin.
Tuo ensimmáisessá kuvassa iltavalaistuksessa kuvattu talo on Antoni Tapesin sáátión rakennus, joka on saanut katolleen A. Tapesin 1991 tekemán Pilvi ja tuoli-teoksen.

Katu on kilometrin mittainen bulevardi, jonka varrella sijaitsevat kalleimmat design-liikkeet, hotellit ja kahvilat, seká náyttávimmát rakennukset. Katuvalaisimetkin olivat upeat.

Kaikkia noita rakennuksia ei ole eritelty, mutta támá Amatller-talo mainitaan kaikissa opaskirjoissa Gaudin talojen lisáksi. Se on myós kuulunun modernistin, Josep Puic i Cadafalcin katalonialaiselle suklaatehtailija Amatllerille suunnittelema ja sijaitsee ihan Gaudin Batllò-talon vieressá. Gaudin rakennuksista teen ihan oman juttunsa, kunhan kerkián. Ne ovat niin erikoisia....


ja pitihán tánne liittáá tuo Kolumbuksen muistomerkkikin tuolta satamasta, Ramblaksen alkupáástá, kun se tipahti pois tuolta aiemmasta jutusta. Tállá vieraalla koneella tyóskentely on váhán hankalaa.

Me ollaan kávelty kilometritolkulla páivittáin. Eilen ainakin kahdeksan kilometriá, tánáán ehká enemmánkin kun káveltiin koko uimaranta- ja pienvenesatama-alue edestakaisin. Uikkarit unohtuivat kotiin, joten se rajoittaa auringonpalvontaa. Mehán ehdittiin olla kotona vain yksi páivá, ja oletin sááennusteiden perusteella táállá olevan viileámmát ilmat. Nyt on kuitenkin ollut ihan hellettá ja rannat ovat táynná auringonottajia. Uimassa ei sentáán ollut montaa ihmistá.

Miná siis vain pakkasin mukaan láhes samat vaatteet kuin Ateenaankin, vielápá váhensin hihattomia. Ja uikkarit jái kaappiin, kun niitá ei ollut Ateenassakaan -eihán siellá ollut uimarantaakaan kaupungissa.

Arkielamaa Calle Milansilla

Eilen illalla saimme seurata arkielamaa taalla kotikujallamme Calle Milans'illa.

Tuohon vastapaiseen taloon oli muuttanut uusi perhe. Ensin oli

heitetty kadulle ilmeisesti edellisen asukkaan asuntoon játtamát kamat. Játehuolto táállá toimii siten, ettá asukkaat vievát illalla roskapussit kadulle ja kaupungin roskakuskit keráávát ne sitten yón aikana. Kello oli puoli kahdentoista paikkeilla, kun roskien hakijat tulivat paikalle. Samaan aikaan nuo uudet asukkaat siirsivát jáákaapin asuntoonsa. Me jánnitettiin omalla parvekkeellamme tássá vastapááta kuinka hommassa káy. Heidán talossaan ei kuulemma ole hissiá, joten tuo vinssaaminen on kuulemma helpoin tapa. Kyllá se jáákaappi sisálle meni, kuten kuvista nákyy.

30 vuotta!!

25.4. 1980 -25.4.2010

30 VUOTTA

ja miten pian se onkaan mennyt.

Aina ei ole ollut helppoa, mutta kaikesta on selvitty.

http://www.youtube.com/watch?v=xJbnemb3sww

BARCELONA

Barcelonaan, Katalonian paakaupunkiin, matkattiin lauantai aamuna Fankfurtin kautta. Asuntomme on aivan kaupungin keskustassa, ns. goottilaisessa kaupungin osassa. Kavelymatkan paassa kaikesta. Ensimmaiseksi suunnattiin kauppaan ja sitten parvekkeelle maistamaan espanjalaista punaviinia. Hyvaa!

Asunnossa meilla on makuuhuone +yhdistetty olohuone-keittio. Nettiyhteytta vain ei saatu toimimaan vaikka kuinka yritimme. Sitten soitimme jo Cristinan, asunnon omistajan apuun. Hanen koneensa yhdisti langattomaan verkkoon,mutta meidan ei. Cristina sitten antoikin oman lapparinsa meille lainaan taalla olo ajaksemme, joten voidaan kuitenkin kirjoittaa tata matkapaivakirjaa. Mutta eihan Espanjassa ole nappaimistossa tiettyja kirjaimia. joten nyt sitten taas puuttuu "pilkut" a ja o kirjainten paalta.

Eilen kaytiin kavelemassa tuossa 200metrin paassa olevalla satama-alueella ja tietysti kuljettiin ensimmaisen kerran kuulu Ramlas lavitse.

Tama keskusta on taynna naita valtavan upeita taloja, eika me viela olla ehditty etsia niita kuuluisia Gaudin rakennuksia. Miten upeita ne sitten mahtavat ollakaan?
Ralmlaksella oli erilaisia esiintyjia, patsaita esittavia ja tietysti - jalkapallomaassa kun ollaan- pallotaitureita.
Tuonne Ramlakselle mennaan viela uudestaan.

Tanaan tehtiin koysirata-ajelu satama-alueelta Montjuic-kukkulalle. Aika huimaa kyytia korkealla. Ostimme jonotuksen jalkeen meno-paluuliput kaysiradalle ja kun sitten ylos torniin, josta vaunu lahtee, huomasimme, etá meilla on kylla kamera mukana, mutta siina ei akkua. Kameran akku oli jaanyt asunnolle laturiin. Ajeltiin menomatka kukkulalle ja sitten sielta kavellen takaisin asunnolle hakemaan akku ja kavellentakisin kukkulalle.

Sina aikana oli merelta noussut tuollainen sankka sumu satama-alueelle ja se nakyi kiirivan kohti kaupunkia. Erikoinen naky.

Kukkulalla oli Montjuicin linna 1700 luvulta, jota ymparoivat muurit, joissa oli naita hauskoja pikku torneja.

No, paluumatkalla oli sitten kamera toimintakunnossa ja saimme naita komeita kuvia satamasta ja kaupungin rannasta.
Tuossa kuvassa nakyva puistokatu on Ramblas, ja korkea patsas sen alussa Kolumbuksen patsas.

Barcelonassa loytyvat nain upeat uimarannat aivan kaupungin keskustasta. Ensimmaiset "hullut" siella jo olivat uimassakin - varmasti turisteja.

Saa taalla on ollut lampoisempaa kuin odotimme, paivisin on ollut 23-25 asteen valilla noiden mittareiden mukaan, mita on tuolla kaupungilla nakynyt. Illalla sitten viela viilenee yota kohden niin, etta pitaa laittaa pitkahihaista paalle.