Milano

Milanossa lähdimme tutustumaan kaupunkiin tämän vanhan kaupungin portin läpi. Vastaan tuli Leonardo da Vincin patsaskin.

Raitiovaunut täällä ovat keltaisia, ja ainakin tässä vanhassa kaupungissa ajavat varsin vanhoja vaunuja.

Milanon kuuluisin nähtävyys, Leonardo da Vincin maalaama Viimeinen ehtoollinen jäi meiltä näkemättä. Se on tämän Santa Maria delle Grazian kirkon luostarin ruokasalin seinällä, mutta on suljettu maanantaisin. No, sen nähdäkseen olisi kuulemma pitänyt varata liputkin jo n. kuukautta ennen. Päästävät 25 henkeä kerrallaan 15 min. välein sitä katsomaan, joten lipussa on tarkka aika milloin kukin pääsee sisään. Itse kirkko oli avoinna ja sen kävimme sitten kurkistamassa.


Galleria Vittorio Emanuelle II on nimety kuninkaan mukaan ja valmistunut 1800-luvun lopussa. Aikansa suuri ihme lasi- ja teräskattoineen on kauppakeskusten esi-isä, jonka mallin pohjalta niitä rakennettiin muuallekin.

Ja kaupoissa tietysti tarjolla muotia, muotia ja ylellisyyttä....

Milanon La Scala,

ulkoapäin varsin vaatimaton oopperatalo. Sisältä sitäkin upeampi.

Milanon tuomiokirkko, Duomo. Rakentaminen on aloitettu 1386 ja valmiiksi se on saatu 1813. Silti se on rakennettu alkuperäiseen goottilaiseen tyyliin. Sen sanotaan olevan maailman kolmanneksi suurin kirkko. Ulkoseinissä on yli 3500 veistosta. Sisältä kirkko oli pimeä ja synkän oloinen, ulkoa sitäkin komeampi, täynnä pieniä hienoja yksityiskohtia. Kävimme myös kirkon katolla ihailemassa kattokoristeita ja sieltä avautuvaa maisemaa.
Keskustornin huipussa 108 metrin korkeudessa kököttää kullattu La Madonnina.