Terkkuja Brigada Nordigalta

Prikaatia Kuubasssa takana jo kaksi viikkoa. Tuo osuus on sisaltanyt tyota aamupaivisin, luentoja ja kulttuuriaktiviteetteja iltapaivisin ja iltaisin. Tyossa ollaan oltu mm. taimitarhalla rikkaruohoja kitkemassa ja taimien istutuspusseja tayttamassa. Tyo sinansa ei ole ollut raskasta, mutta kuumuus on tehnyt siita tietynlaisen koettelemuksen, vaikkakin se on ajoitettu aamupaiviin. Paivat ovat olleet lampomia, n. 30 astesia, yot seka lampimia etta kosteita.
Havannassa ollaan paasty kaymaan kiertoajelulla seka omin pain kiertelemaan. Eilen illalla olimme katsomassa nykytanssin esitysta Kansallisbaletissa.

Melkoinen elamys tama leiri on. Osallistujia meidan 11 suomalaisen lisaksi on Ruotsista, Norjasta, Briteista, Irlannista, Saksasta, Espanjasta, Irlannista ja Kolumbiasta. Kielista enkkua ja ruotsia on olut pakko harjoittaa ja muutama sana espanjaakin on tarttunut. Salsaa on saatu opetella ja harjoitella lahes paivittain.
Leirilla on heratys klo 6, jotta ehditaan tehda toita ennen keskipaivan helletta.
Aamuheratyksena soi kaiuttimista kaksi laulua: Sara Conzalesin Giron la victoria ja tietysti Quantanamera.
Ne ovat kuultavissa:

http//www.youtube.com/watch?v=cfQ8Q0Z-cDo

http//www.youtube.com/watch?v=1GTbqevebZo&feature=mfu_in_order&list=UL

Huomenna lahdemme neljan paivan maakuntarekelle Cienfuegosin provinssiin etelaiseen Kuubaan. Siella paasemme tuttustumaan mm. terveyskeskukseen ja peruskouluun. Havannan tutustumiskohteet kun ovat ollet lahinna yliopistoja.
Viikon paasta leiri loppuu ja suuntaamme Eskon kanssa omin pain lopuksi 10 paivaksi tutustumismatkalle ensin Santiago de Cubaan ja sitten Havannaan.

Ruokaa on saatu runsaasti , riisia, papuja, possun- ja kananlihaa. Ja tuoreita helmia joka aterialla. Banaania, papaijaa ja quavaa seka sitrushedelmia. Vatsataudilta on saastytty toistaiseksi.

Nettiyhteys taalla on hidas, joten paljoa ei ehdi kirjoitella. Tosin ohjelmaakin on koko ajan ollut niin paljon, ettei ole ehtinyt tulla yrittamaankaan.

Kuubaan

Viikko on oltu kotona. Täällä on todella pimeää. Vettä sataa, lämpöasteita siis, ja päivä ei juuri valkene. Intiasta tultua tuntui uskomattomalta tämä pimeys. Ensin pestiin pari päivää pyykkiä ja nyt on sitten pakkailtu tavaroita.

Pakkaaminen on matkustamisessa se asia, mitä inhoan eniten. Nyt on varattava kaikenlaista vaatetta mukaan, työvaatteita, retkivaatteita, juhla- ja edustusvaatteita. Kuukaudessa on monenlaista tilannetta ja tilaisuutta. Pyykkipulverit ja -narut tietysti myös. Lisäksi laukkuihin on mahdutettava tuliaiset ja lahjat eri kohteisiin Kuubassa. Leirin ohjelmassa on paljon vierailuja.

Huomenaamulla on lento Pariisin kautta Havannaan. Matkaan menee ajallisesti kaikkiaan 16 tuntia, huh! Tällä viikolla ollaan keräilty ja hankittu noita lahjatavaroita ja työstetty Suomi-aiheista näyttelyä leirille. Tuon näyttelyn aiheeksi sovittiin kuukausi sitten pidetyssä leirille lähtijöiden tapaamisessa "hullut suomalaiset tapahtumat". Olen haalinut kuvamateriaalia Eukonkanto-, Löyly-, Suopotkupallo-, Umpihankifutiksen ja Ilmakitaransoiton MM-kisoista. Uskomatonta, mutta noista kaikista on tosiaankin MM-kisat Suomessa. Onpahan siinä ihmettelemistä niin kuubalaisille isännille kuin muista maista tuleville leiriläisillekin - tuollaista siis puuhaavat tosikot suomalaiset. Näyttelyn avajaisissa tarjoilemme maistiaisia hapankorpuista, salmiakista (Kossun kera ja ilman), poronlihasta yms. Osa porukastamme työstää illanviettoon suomalaista ohjelmaa - jotain tosikkomaista varmaan tiedossa...
Meillä on matkatavaraa kolme 20kg:n laukkua, ja lisäksi ilmeisesti saamme turkulaisilta matkatovereilta yhden laukullisen työkaluja yms. tarviketta. Näin tulee käyttyä kaikki kilot jotka saa koneessa viedä. Toivottavasti nyt on kaikki oleellinen mukana -eikä vain tarpeetonta tavaraa.

Kuubassa ei ehkä nettiyhteyksien äärelle pääse - ehkä jossain isommassa hotellissa toimii jollaintavoin - joten kokemuksista kirjoitteleminen saattaa jäädä kotiin paluun jälkeiseen aikaan.

Goan kuvia

Tänään sitten aamyöstä palasimme kotiin. Lentäjien lakko muutti matkaa siten, että palasimme AirEuropen koneella Sharjamin kautta neljä tuntia alkuperäistä aikataulua myöhemmin.
Nyt on meneillään pyykin pesu. Kaikki mukana olleet vaatteet sekä joululahjoiksi ostetut tekstiilit ovat kosteita ja lievästi sanoen "tuoksuvat" Intialle.

Bongaamamme krokotiili, hindutemppeli ja tietysti se pippuri.

Varpaankynnet kauniiksi
Esko matkalla beachille

Kaikki menossa baariin

Auringonlasku Arabian mereen

Rantaa ja mausteita

Puolitoista viikkoa jo takana. Nyt ollaan siina vaiheessa, etta lasketaan montako paivaa on jaljella. Finnairin lentajat ovat kuulemma aloittaneet lakon, joten pienta toivoa on, ettei taalta tarvitse palatakaan. No, tuskinpa niin kay.
Paivat ovat kuluneet meren rannalla aurinkoa ottaen. Rantarauhasta tosin ei voi puhua, silla koko ajan ymparilla pyorii paikallisia "yrittajia", jotka myyvat tuotteitaan (koruja, liinoja, silkkikangaskuvia, kivesta ja puusta tehtyja esineita ym, ym.) tai palveluksiaan, joista on jo tullut kokeiltua tuo varpaan kynsien laitto ja tanaan sitten koko vartalohieronta. Olihan se mukavan rentouttava juttu auringonpaisteessa. Esko vain ei ole uskaltautunut "hoideltavaksi".

Eilen olimme koko paivaretkella. Kavimme tutustumassa Hindutemppeliin ja mausteita kasvattavaan plantaasiin. Paivan lopuksi viela veneajelulla joella bongasimme kolme krokotiilia.

Tanaan on tehty joululahjaostokset kummilapsille, joten sekin asia on hoidettu. Ajoissa on oltavakin kun vain ensi viikon olemme kotosalla Suomessa ja sekin on varmaan kiireinen Kuubanmatkan valmistelujen takia.

Nyt sitten taalta nettikahvilasta katsastamaan mita hyvaa ja tulista tanaan soisimme illalliseksi. Ruoka taalla on olut todella hyvaa. Ehdoton herkku molempien mielesta on kuitenkin valkosipuli-juusto-Naanleipa. Sita on pakko syoda joka ilta!

Goalla toisella viikolla

taalla edelleen helteen kourissa iho vahan palaneena.
Tepa sai timantit varpaankynsiin rantamanikyyrista.
neljasataa on kait paljon liikaa maksettu, mutta onhan ne kauniit.
kastijarjestelma tulee esille aina jostakin ,tanaankin auton lavalla oli romua ja kaksi likaisiin puettua ihmista. heilla ei nakynyt mitaan leimaa otsassa?
aivan merkillista kun ei ymmarra naita tapoja.
tama on vain pieni osa intiaa enka vielakaan ymmarra edes takalaisia tapoja.
lomallaolo alkaa silti tuntua ihanalta, nyt voi keskittya vain olemiseen.

GOA lammossa

Meneillaan viides paiva Goan lammossa. Ensimmaiset paivat olivat aurinkoisia, tama ja eilinen nyt pilvista ja sataa tihuttelee. Ilma on kuitenkin lammin ja hiostava.
Ollaan rentouduttu uimalla Arabian meren aalloilla. Melkoiset mainingit rannalla ovatkin, kaatavat vedessa seisovan hetkessa nurin. Rannalla on viela hyvin tilaa kaikille: paikallisille, turisteille ja lehmille. Sulassa sovussa siella ollaan.
Rannalla ollaan myos tehty pitkia kavelylenkkeja, silla siella se on "helpompaa". Kadut ovat taynna innokkaita kauppiaita ja taksikyydin tarjoajia, joten siella saa koko ajan hokea :"No thank You" ja yrittaa samalla seurata mihin jalkansa laittaa.
Kaikinpuolin leppoisaa ja edullista on oleilu taalla Goassa.

Lähdössä ollaan

Viime päivät ovat menneet asioiden järjestelyssä ja "vapauteen" totuttelussa. Toinen auto on kirjattu pois liikenteestä, toinenkin taitaa jäädä varsin vähälle käytölle. Hankintoja on tehty matkaa ja matkoja varten, lääkkeitä yms. lähinnä, sekä kyselty pieniä viemisiä Kuubaan.

Tänään nyt pakkaillaan matkalaukkuja Goan matkalle. Lento lähtee ensi yönä. Jussi tulee hakemaan meidät luokseen. Hänen asuntonsa on lähellä kenttää, joten sieltä on sitten helppo siirtyä yöllä lennolle. Vaatetta Goaan tuskin tarvitsee paljoa pakata, koska lämmintä pitäisi olla 35-23 asteen välillä. Ei siis aiota palella. Saapas nähdä onnistuuko siellä pääsemäään nettiin.

Eilinen päivä vierähti Suomi-Kuuba-seuran infotilaisuudessa. Saimme tietoa tulevasta solidaarisuusprikaatimatkastamme ja tutustuimme muihin Suomesta sinne lähtijöihin.Mukava joukko meitä on lähdössä. Paljon tuli valmisteltavaa ennen marraskuun lopussa koittavaa lähtöpäivää.


Saimme kuulla Kuuban suurlähettilästä, joka kävi tervehtimässä meitä sekä Suomessa asuvaa kuubalaista Martaa, joka puolestaan kertoi kuubalaisten arkipäivästä. Saimme myös hyviä ohjeita aiemmin olleilta siitä, mitä pakata mukaan. Lisäksi meille lähtijöille tuli tehtäväksi valmistella etukäteen Suomesta kertova näyttely ja illanvietto-ohjelmaa, jotka sitten esitämme siellä kuubalaisille ja muista maista tulleille osanottajille. Ainakin Ruotsista, Tanskasta, Briteistä ja Irlannista on tulossa väkeä samalle leirille. Edessä on siis kolme viikkoa, jolloin sekä työskentelemme maataloustöissä, että tutustumme Kuubaan ja kuubalaisiin. Tuon leirin jälkeen jäämme sinne vielä itseksemme tutustumaan lisää Santiago de Cubaan ja Havannaan kymmeneksi päiväksi. Sitten juuri vuodenvaihteessa paluu Suomen pakkasiin.


Tänään aloitinkin koota materiaalia tuota näyttelyä varten ottamalla yhteyttä avantouimareihin, Eukonkannon ja saunomisen kisojen järjestäjiin kysellen kuvamateriaalia tapahtumista. Eikös nämä kuvaa suomalaisuutta jollain tapaa?

Esko puolestaan kokoilee pieniä lahjatavaroita, joita voimme sitten jättää tutustumiskohteisiimme Kuubassa, koteihin, kouluihin, kehitysyhteistyöprojekteihin yms. kiitokseksi kun ottavat meidät vastaan.


Paljon ei valmisteluihin aikaa jää, koska välissä on Goan matka, jonne lähtö on keskiviikkona. Ihanaa päästä lämpimään!
.

Viimeinen työpäivä

Tänään se sitku alkoi.

Vuorotteluvapaa ,josta olen muistanut mainita joka päivä työkavereille ja kaikille vähemmänkin kiinnostuneille.

Viimeinen päivä oli tavattoman kiireinen ja tietenkin puhelin tilttasi.

Unohdin monia asioita joita olisi pitänyt kouluttaa sijaiselleni muuta ne nyt sitten jäi.

Työtoverit olivat tehneet hienon kortin ja toivottivat hyvää matkaa.Matkaevääksi oli mahtavan kokoinen juomapullo.Oli tietenkin haikea olo mutta se vuosi on niin lyhyt aika.

Kotona odotti Tepan laittamana herkku-illallinen.

Juuri tuli uutisissa että Finnairin lentäjät uhkaavat työtaistelulla!??Jäädäänkö me nyt lähtökuoppiin matkalaukkujen kanssa??

Lääkintää ym.

Matkailu alkaa näköjään lääkinnällä. Syyskuussa päätimme Kuuban matkasta. Sinne lähdetään 28.11. Runsas viikko sitten, kun vuorotteluvapaan alkaminen marraskuun alussa varmistui varasimme ensitöiksemme matkan, sillä jonnekin on päästävä heti kun vapaus koittaa.
Kahden viikon matka Goalle löytyi äkkilähdöistä. Sinne siis suunta ensi viikolla ke-to välisenä yönä. Pohjois-Goalla tarvitaan KTL:n mukaan malarialääkitys, joten eilen aloitettiin se ja tänään kävin hakemassa lavantautirokotteen Kuuban matkaa varten.

Muutenkin on päivä mennyt asioita hoidellessa; aurinkovoiteiden ja niskatyynyjen ja lentosukkien osto matkaa varten. Auton katsastus ja pesussa käyttäminen, jonka jälkeen se saakin jäädä vuodeksi pois käytöstä. Auto vain jäi pesemättä kun en saanut antennia irrotettua työkaluista huolimatta. Manasin, miksi kaikki tehdään niin, että naisihminen ei selviä. Ei auta muuta kuin pyytää Eskolta illalla apua asiaan taas kerran, ja yrittää pesua huomenna uudelleen.
Eskolla tänään toiseksi viimeinen työpäivä. Kiireinen tuntuu olevan, ihan nolottaa täällä kotona "maleksiminen".

Sit Ku

Kukapa ei olisi suunnitellut tekevänsä vaikka mitä sitten, kun..., eli puhekielellä "sit ku".
Nämä haaveet vain tuppaavat siirtymään aina vain eteenpäin tulevaisuuteen.
Itse olemme haaveilleet ennen kaikkea matkustelemisesta, maailman ja eri kulttuurien kohtaamisesta. Mutta ensin on pitänyt tehdä sitä ja tätä, kasvattaa lapset, maksaa asunto- ja autolainat yms. Haaveita on siirretty yhä eteenpäin tulevaisuudessa, ...ehkä sitten kun jäädään eläkkeelle?

Elämällä on kuitenkin yllätyksensä. Omalla kohdalla sairastuminen ja siitä toipuminen sai aikaan sen, että päätimme lopettaa tuon "sit ku" -haaveilun. Sit ku on nyt.
Vuosi vuorotteluvapaata työstä ja aikaa toteuttaa "sit ku" -haaveita. Vuorotteluvapaa alkaa marraskuun alusta ja alkaa matkustelun aika. Tervetuloa mukaan!