Iltahuvit

Paras paikka nauttia Rooman lämpimistä illoista on ollut Campo de Fiorin aukio. Päivällä olleen torin roskat on siivottu ja aukio täyttyy erilaisista esiintyjistä, joita voi seurata aukion laidan ravintoloiden ja baarien terasseilta. Lämpötila on ollut päivisin 25-28 asteen välillä ja iltasinkin se on yli 20 asteen. Torilla on esiintynyt mm. erilaisia muusikoita, taikureita, tanssijoita ja jättisaippuakuplan tekijöitä.
Ja tietysti se ihmisvilinä - paikallista väkeä ja turisteja eri puolilta maailmaa.

Viimeinen ilta. Huomenna perjantaina kotiinlähtö heti aamusta. Kovin nopeasti kolme ja puoli viikkoa on mennyt. Tänne Roomaankin olisi voinut jäädä pidemmaksi aikaa. Omasta mielestäni juuri Rooma, Firenze ja Bratislava olivat viehättävimmät kaupungit tällä reissulla. Budapest oli pettymys. Olen kuullut niin monen ylistävän kaupunkia ja itse koin sen kovin ankeana ja epäystävällisenä - mahtoiko johtua osittain viileistä ilmoista noina päivinä, vaikkakin samanlaiset säät olivat muissakin Alppien pohjoispuolella olevissa kaupungeissa. Kesäisiksi ilmat muuttuivat matkallamme vasta Zurichissä.

Campo de Fiori ja Espanjalaiset portaat

Campo de Fiorin aukio on saanut nimensä siitä, että aikanaan tämä alue on ollut kukkaniittyä. Nyt tällä, asunnoltamme vain muutaman kortteli päässä olevalla aukiolla, on päivisin vihannes-, kukka- ja herkkutori. Täällä käyvät ostoksilla paikalliset asukkaat ja tietysti myös turistit. Iltaisin täällä on toisenlaista elämää.

Tuolta jatkoimme matkaa pitkin pieniä kujia. Roomassa on melkoinen määrä suihkulähteitä, mutta myös tällasia pieniä kaivoja, joista virtaa vesi koko ajan on useilla kujillatai talojen seinustoilla. Paras kuljetusväline täällä lienee tuo italialainen kolmipyöräauto Ape.

Piazza i Spagnalla piti käydä vielä päivänvalossa. Espanjalaiset portaat ovat 1700-luvulta. Ne johtavat itseasiassa ranskalaiseen kirkkoon ja alkavat veneen mallisen Fontana della Barcaccia-suihkukaivon luota. Suihkukaivo on rakennettu vuoden 1598 tuhoisan tulvan muistoksi.


Täällä on aina kaikenlaista elämää, jota on mukava seurailla portailla istuskellen.

Me seurailimme mm. näitä luvattomia laukku- ja ruusukauppiaita, jotka vähän väiä pälyilivät, josko näkyy karabinäärejä.

Caracallan kylpylä

Kylpylät ovat olleet tärkeä osa roomalaista elämää. Tämä Keisari Caracallan 200-luvulla rakennuttama kylpylä on ollut käytössä vain 500-luvun puoleen väliin, jolloin siihen johtava akvedukti on tuhottu goottien vastaisissa sodissa.

Kylpylään on mahtunut kerralla 600 ihmistä. Siellä on ollut perinteisten altaiden, kylmän haalean, lämpimän ja kuuman veden huoneiden lisäksi stadion, gymnasium eli voimistelusali ja kirjasto.
Yläkuvat ovat opastaulusta, johon on kuvitettu aluetta.

Kylpylässä on nähtävänä paljon säilyneitä mosaikkeja. Siellä olleet patsaat sen sijaan on siirretty eri museoihin.

Täällä on varmaan aikoinaan vietetty aikaan juoruillen kaupungin tapahtumista.

Vatikaani

Menimme Vatikaaniin aamusta ajatuksella, että siellä olisi silloin vähemmän jonoa. Pietarin kirkkoon sisälle menijöiden jono kiersi jo koko aukion. Päätimme, että emme viitsi jonottaa, vaan jätämme kirkon katsomatta sisältä. Lähdimme kiertämään Vatikaanin 46 hehtaarin aluetta kävellen.

Vatikaania ympäröi muuri koko alalta. Jono sen museoon oli myös mielettömän pitkä. Viime reissulla mekin jonotimme sinne ja kävimme katsomassa sen hienot salit ja Sikstuksen kappelin freskot. Vatikaania vartiovan Sveitsiläiskaartin asut ovat komeat.

Yllättäen jono kirkkoon oli lähes hävinnyt kun palasimme takaisin aukiolle. Kävimme sitten kuitenkin kirkossa sisällä ja sen alapuolella olevassa kryptassa, jossa on edesmenneiden Paavien hautoja. Alhaalla oli kuvauskielto, mutta itse kirkossa sai kuvata.

Alla paavin valtaistuin, Apostoli Pietarin hauta ja sen yläpuolella pronssisten pylväiden reunustama katos. Katoksen alla olevasta pääalttarista vain paavi saa pitää messun. Kirkon seinustoilla on useita sivukappeleita, joissa muut papit eripuolilta maailmaa pitävät messuja eri kielillä.

Kirkon seinustoilla on entisten paavien hautamuistomerkkejä sekä erilaista koristelua.

Tämän Michelangelon Pietan sanotaan olevan kirkon arvokkain teos.
Se olikin suojattu lasiseinän taakse.

Piha-alue kirkon edustalta kuvattuna. Sen kokoa on vaikea käsittää.


Aukiolle oltiin juuri laittamassa
muovituoleja ja kirkon edessä oli valtava skriini huomista varten. Paavi tulee keskiviikkoisin kirkon edustalle siunaamaan häntä tapaamaan tulleet ihmiset. Tuohon audienssiin on varattava paikat etukäteen. Viime käynnillämme täällä näimme aukion täyttyvän eri puolilta maailmaa tulevista ihmisistä. Nyt bongasimme taas hääpärin kirkon edustalla valokuvattavana. Otinpa minäkin sitten heistä kuvan.

Piazza Popolo ja Villa Borghesen puisto

Piazza Popololta kiipesimme sen yläpuolella olevaan Villa Borhesen puistoon. Piazzan aukio näkyi komeasti tuolta terassilta.

Puistossa oli tämä romanttinen tekojärvi saarineen ja vesessä uiskenteli kilpikonnia.

Maanantai auringon laskun aikaan

Maanantai-iltana käveleskentelimme vielä asunnon lähistöä, jossa on myös tämä Santa Maria in Cosmedinin kirkko.
Tämäkin keskiaikainen kirkko on rakennettu antiikin ajan temppelien päälle. Kirkon oven lähellä seinässä on tämä Bocca della Verita, eli Totuuden suu. Legendan mukaan suu saattaa puraista valehtelijaa, joka työntää kätensä tuosta kiviaukosta sisään. Kirkon edusta oli juuri suljettu, joten emme päässeet kokeilemaan pitääkö tarina paikkaansa.
Saimme vain aidan raosta kuvata sen.

Sitten jatkoimme matkaa ohittaen Circus Maximuksen. Vaikka tästä valtavasta soikeasta areenasta ei ole oikeastaan jäljellä kuin sen muoto, voi helposti kuvitella sinne 300 000 katsojaa hurraamaan hevosien vetämien sotavaunujen kilpa-ajoihin. Nyt kenttä on luonnontilassa oleva niitty kaupungin keskellä.

Tuolta areenalta noustiin taas Capitoliumin kukkulalle. Forum Romanum raunioineen piti taas kuvata, kun täysikuukin nousi sopivasti tummenevalle iltataivaalle.

Auringon laskiessa ja valojen syttyessä kaikki näyttää niin

erilailla kauniilta.

Niin myös naapurirakennuksemme Teatro Marcello. Nyt selvästi huomasi, että sen ylimmissä kerroksissa asutaan. Asuintalo on siis jossain vaiheessa rakennettu tuon teatterin raunion yhteyteen käyttäen hyväksi jo olemassa olevia rakenteita. Täällä on aikoinaan paljon rakennettu siten, että on otettu materiaalia näistä vanhoista rakennuksista ja siirretty uuteen rakenteilla olevaan rakennukseen. Nykyään taas kukaan ei varmaan uskalla purkaa mitään pois rakentaakseen tontille uutta, altahan löytyy varmasti arkeologisesti arvokasta ja rakentaminen tyssää siihen. Siispä korjataan vanhaa ja rakennetaan siihen lisäkerroksia ja -siipiä.