Sivut

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Edelleen ATEENASSA

Avartavaa tämä matkailu....
Eilen saimme pitkän jonotusmusiikin kuuntelun jälkeen Malevin toimistoon yhteyden. Kehoittivat vain odottamaan, mutta sain kuitenkin tivattua uuden varauksen. Sanoin, että haluan ensimmäiselle vapaalle päivälle ja edes Budapestiin asti. Sain lennot huomiselle torstaille. Meidän pitäisi päästä lähtemään huomenna 16.25 lennolla. Saa sitten nähdä, päästäänkö Helsinkiin asti vai jäädäänkö välille. Toivottavasti nyt kuitenkin jonnekin.

Hassua muuten, että kun tuon puhelun jälkeen katsoin netistä Malevin sivuilta lentoja, oli siellä myynnissä vapaita paikkoja Ateenasta Budapestiin myös tälle keskiviikolle. Hintaan 600€. Eivät siis annakaan kaikkia paikkoja niille, jotka ovat jääneet jumiin, vaan rahastavat tälläkin tilanteella.

Ehdittiin olla täällä Ateenassa jo niin kauan, että nuo varsinaiset nähtävyydet on koluttu. Nyt ei enää innosta lähteä niitä uudelleen
katsomaankaan.

Ollaan siis kulutettu aikaa käveleskellen tässä lähialueilla. Hotellimme on Omoniassa, ihan kävelymatkan päässä turistialueelta, mutta täällä on aivan erilaista. Täällä kuljeskelee tuolla kaduilla kaikenlaista epämääräistä porukkaa toisin kuin siellä alueella, missä olimme vuokra-asunnossa tuon alkuloman. Ihan tuossa hotelliamme vastapäätä käydään selvästi huumekauppaakin. Kuljeskelijat ovat ilmeisesti työtöntä sakkia ja mahdollisesti laittomia maahanmuuttajia Afrikan maista, jotka eivät tee mitään, toisinkuin tuolla turistialueella olleet, jotka kauppasivat kaikenlaista tavaraa, pimeästi tosin. Muutaman korttelin päässä on sitten paikallinen "China Town", eli paljon kiinalaisten pitämiä kauppoja, vaatteita ja kaikenlaista kippoa, kuppia, kattilaa, ym. tyyliin Säästöpörssit ja Tarjoustalot Suomessa.

Vaate- ja kenkäkauppoja täällä on paljon. Tai ehkä se tuntuu siltä, kun täällä kaupat ovat enimmäkseen pieniä liikkeitä suurten ketjujen ja tavaratalojen sijasta. Hinnat ovat Suomen hintoja paljon halvempia. Esko vain ei päästä minua niihin tuhlailemaan. Onhan se totta, ettei vuorottelukorvauksella elävän ole hyvä shoppailla, mutta kun täällä myytävät vaatteet ovat paitsi halvempia myös erilaisia kuin Suomessa.
Toki täältä löytyy kaikki maailman merkkiliikkeetkin, mutta niiden hintatasoa ei ole tullut käytyä katsomassa.

Esko on puhunut koko matkan ajan, että hänen pitäisi käydä parturissa leikkauttamassa tukkansa. Edellisen asunnon läheisyydessä oli useita partureita, mutta hän ei silloin käynyt.
Eilinen ja tämä päivä on kuljeskeltu tässä lähistöllä etsien parturia.
Ei sitten missään.
Tänään iltapäivällä onnisti ja löysimme tämän. Näin tukka lyheni
irakilaispojan liikkeessä. Parturissa oli hänen lisäkseen toinenkin työntekijä ja he alkoivat jutella meille siitä, kuinka Ateena on muuttunut levottomaksi. Parturipoikamme suunnittikin tämän vuoksi muuttamista Norjaan. Toivottavasti hän onnistuu siinä, sillä ainakin hänellä on ammatti. Hyvää ja huolellista työtä hän teki Eskon tukan suhteen.

Toinen "bongaus" tästä lähistöltä on
liha- ja kalakauppahalli.

Siellä kävimme jo eilen pällistelemässä. Tänään piti mennä uudestaan kamera mukana. Kauppiaita oli valtavasti ja tavara tuoretta. Hajukaan tiloissa ei ollut kovin voimakas, mutta lienee toista kesän helteissä.

Kaikki lihat ja kalat olivat siististi esillä. lihat kylmässä, kalat jäissä. Tuotteet täällä kuitenkin hieman erilaisia kuin mitä on totuttu näkemään Suomessa. Tosin eihän Suomessa enää monessakaan paikassa saa pakkaamatonta lihaa tai kalaa.












Tässä sitten
vähän kalapuolen tarjontaa.











Näin täällä siis päivät kuluvat.
Hotellihuoneessa on luettu kirjoja, täytetty sanaristikoita, syöty mansikoitaj ja appelsiineja. ennenkaikkea ollaan seurattu netistä tarkasti Ylen Uutisia ja lentokenttien tiedotteita tuon tuhkatilanteen suhteen.
Sänky on kova ja aamulla on selkä jäykkänä. Niin täällä hotellilla kuin asunnollakin on runkopatja, muttei petauspatjaa sen päällä.
Eikö sellainen ole tapana täällä, vai onko kyse säästöstä, joka tapauksessa se lienee syy sängyn kovuuteen.
Toivottavasti päästäisiin huomenna kotiin asti. Puhtaat vaatteet ovat loppumassa, sillä tuossa asunnossakaan ei ollut pesukonetta. Tai oikeastaan vaatteilla on jo toinen käyttökierros menossa. Olin ajatellut, että kyllä tämän matkan selviää pyykkäämättäkin.
Kaipaan myös Suomen katuja ja teitä. Täällä kadut ovat joko keraamisen laatan paloista tai marmorista. Käveleminen niillä on kuin jäätiköllä Suomessa.
Lauantai-aamuna pitäisi sitten lähteä Helsinki-Vantaalta Barcelonaan Lufthansan kyydillä. Ollaanko silloin jo Suomessa -ja lähteekö tuo lento? Entä jos lähtee, mutta me ei vielä olla Suomessa?
Paljon avoimia kysymyksiä----

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti