Sivut

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Dubrovnik


Dubrovnikiin on käyty tutustumassa pariin kertaan. Matkaa Cavtatista on 15 kilometriä. Ensin kävimme siellä bussilla, toisella kertaa laivalla. Täältä on bussivuoroja Dubrovnikiin puolentunnin välein, laivojakin menee useita kertoja päivässä.

Maailman perintökohteisin kuuluvaa Dubrovnikia kutsutaan Adrianmeren helmeksi ja siltä se todella näyttääkin.

Tämä kuva on otettu vanhan kaupungin viereiseltä Lovrijenac-linnoitukselta.






Vanhaan kaupunkiin mennään muurin porteista, joiden päällä on kaupungin suojelijan Pyhän Blaciuksen kuvat. Tässä pääportti, eli Pilen portti, jonne johtaa silta vallihaudan yli.


Kaupunkia pääsee ihailemaan sitä kiertävän muurin harjalta. Muuria pitkin voi kiertää koko kaupungin. Mekin ostimme lipun ja kiipesimme sinne aloittaen sataman portilta. Muureilla oli kuuma, joten Pilenportin kohdalla laskeuduimme alas kaydäksemme juomassa. Samalla kävimme Lovrijenacin linnoituksella, joka suojaa kaupunkia sen rannan puolelta. Yllätys olikin, että muureille ei enää päässytkään takaisin samalla lipulla jatkamaan kierrosta. Rannan puolen muurit jäivät sitten kiertämättä, kun ei enää viitsinyt uhrata toiseen kertaan 10 euron arvoisiin lippuihin.


Kauniita näkymiä vanhaan kaupunkiin ja merelle. Punaiset katot olivat lähes kaikki uusia, joten ne on sodan ja piirityksen jäljiltä korjattu.























Alakuvissa kaupungin pääkatu Placa Stradun. Monissa rakennuksissa aikanaan sitäkin hallinneen Venetsian rakennustyyli.











Tämä kaunis kaivo hallitseen yhtä aukioista. Kaivosta virtaa kylmää vettä - hyvä vilvoittelu ja juomavesipullojen täyttöpaikka.

Yhdessä kirkossakin kävimme kurkistamassa ja nauttimassa hetken aikaa viileydestä.
















Kaupungin portin ulkopuolela oli
toinen kaivo, jossa sai vähän vilvoitella.

Alla Lovrijenacin linnoitus













Täälläkin oli vielä jälkiä sodasta, vaikkakin melkein kaikki vaikutti korjatulta. Kaupunkilaiset pakenivat stulitusta tänne vanhaan kaupunkiin uskoen, ettei tätä arvokasta kohdetta pommiteta. Kaupunkiin kuitenkin ammuttiin uskomaton määrä ammuksia erilaisilla aseilla ja se oli piiritettynä 7 kuukauden ajan.


Syynä lienee ollut kroatien suorittama Jugoslavian armeijan kasarmin piiritys, niin tai näin piirityksen aiheuttamat tuhot eivät olleet pelkästään aineellisia. Ihmisten katkeruus ei unohdu kovin helposti.Lisäksi se heikensi Jugoslavian armeijan moraalia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti