Sivut

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Aspendos ja Perge

Kyllästyttyämme auringossa makailuun päätimme sivistää itseämme antiikin raunioihin tutustumalla. Ensin oli ajatus vuokrata auto ja kierrellä sillä omin päin lähiympäristöä. Tuolla kaupungilla kulkiessa kuitenkin pisti silmään se, ettei risteyksissä ole opasteita siitä, mihin tiet vievät. Varmaan täältä olis päässyt pois kaupungista, mutta miten ihmeessä sitten löytäisi takaisin hotellille. Todettiin sitten, että parasta lienee vain ostaa valmis retki. Niitä myyviä matkatoimistoja oli useita keskustassa vaikkei vielä turistisesonki olekaan oikein alkanut.

Eilen siis ostimme päiväretken ja aamulla kun meitä tultiin hakemaan hotellilta saimme huomata, että se olikin ihan "yksityisretki" sillä matkassa oli lisäksemme vain kuljettaja/opas. Mikäs siinä, palvelu oli hyvää. Lounaan saimme syödä pienessä vanhan pariskunnan pitämässä "ravintolassa". Emäntä leipoi ja paistoi vieressämme meille jauhelihalla, persiljalla ja fetalla täytettyä piirasta, gözlemeä, joka paistettiin avotulen päälle käännetyn kuvun, ikäänkuin väärinpäin käännetyn muurikkapannun päällä. Lisäksi tarjottiin oliiveja, kurkkua ja tomaaattia sekä tietysti tuoreita appelsiineja. Kylläpä oli hyvää!

Ne retkikohteet:
Aspendos on Kreikkalaisten perustama ja monet maailman valloittajat ovat sen jälkeen lyöneet siihen leimansa.
Myöhempinä aikoina monet maanjäristykset ovat tuhonneet kaupunkia.












Parhaiten on säilynyt roomalainen teatteri johon mahtuu 15000 katsojaa. Teatteri on edelleen käytössä kesäisin ooppera -ja balettijuhlien aikaan .


Sitten matkasimme Pergeen, joka on perustettu 1200 ennen ajanlaskun alkua. Täällä on säilynyt paljon n. 100-luvulta ea ja katsellessaan voi hyvin hahmottaa antiikin kaupungin "keskustaa". Argeologisia kaivauksia tehdään koko ajan ja yhä enemmän kaupungista paljastuu näkyville. Alue on niin laaja, että saavat kaivaa vielä vuosikymmeniä.


Ylhäällä näkyy kaupungin "pääkatu" ja pylväiden reunustama agora, eli tori. Tietysti täältä löytyi kylpylä ja nymfien asuintalo, joka on kuvassa alhaalla, samoin kuin kaupunginportti.



Viimeinen tutustumiskohde oli luonnonkaunispaikka, Kusadasin vesiputoukset. Tänne antalyalaiset kuulemma tulevat kuumina kesäpäivinä piknikille. Tämä kissanpentu varmaan asuu täällä ja elää niiden piknikeväiden turvin....


Ilmat täällä ovat lämmenneet. Viime päivät on ollut 22-24 asteisia. Taivas sininen ja täysin pilvetön. Tänään, kuten kuvista näkyy, ohuita pilviä tuli taivaalle. Muuten tuntui, että päivä oli edellisiä kuumempi. Toivottavasti siellä Suomessa lumet jo alkavat sulaa......

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Turkin Antalyassa

Antalyaan saavuimme tiistai-iltana. Ensin lensimme Istanbuliin, jonne laskeutumislupaa kone odotti kiertelemällä Mustanmeren yllä lähes tunnin. Ilmatilassa oli ruuhkaa. Sitten olikin kova pikajuoksu kotimaanlentojen puolelle ja ehdimme juuri ja juuri Antalyan koneeseen - joka sitten odotti kentällä puolestaan nousulupaa. Perille päästiin siis hieman aikataulusta myöhässä.
Hotellilla saimme pienen huoneen, merinäköalalla kuten oli tilattukin, mutta parveke oli ns. ranskalainen, eli ovi ja sen takan heti kaide. Matkailusta rohkaistuneina lähdimme valittamaan ja seuraavan päivänä saimmekin sen vaihdettua tilavampaan, mutta se päivä siihen melkein tuhrautuikin, sillä se huone jonka hyväksyimme vaati hieman remonttia. Lamput olivat palaneet, hiustenkuivaaja rikki ja safetybox edellisen asiakkaan sulkema. Odottelun jälkeen kaikki kuitenkin käytiin kunnostamassa.

Täällä on keväistä, muttei vielä niin kesäistä kuin kuukausi sitten oli Kyproksella. Ilmat kyllä päivisin ovat 20 asteen paikkeilla, nyt lupaavat jo ylikin. Puut ovat vasta avaamassa kukkiaan ja lehtiään, samoin ruohokin vasta alkaa vihertää. Illat ovat viileitä.
Hotelliltamme on matkaa Antalyan keskustaan viiden kilometrin verran. Olemme menneet sinne Dolmus-bussilla ja kävelleet takaisinpäin -ettei maha kasvaisi liikaa täällä all inclusivessa.
Vanha kaupunki on muurien ympäröimänä sataman yläpuolelle kohoavilla rinteillä. Sinne on aikoinaan kuljettu mm. tästä Hadrianuksen portista.

Kuvassa Antalyan kaupungin tunnus Minareetti ja kaupungin muuria.

Satama, jota nykyään käytetään vain huvivenesatamana on todella kaunis. Suojaisa lahdenpuokama, ilmankos sinne on asuttauduttu jo ennen ajanlaskun alkua.

Vanhan kaupungin kujilla on kauniita vanhoja taloja ja rannasta mahtavat näkymät ympäristöön, turkoosin siniselle merenlahdelle.
Kaikki rannat ovat korkeita, jyrkkiä kalliorantoja.



Kävimme myös Antalyan museossa, jonne on koottu Anatolian alueelta tehtyjen arkeologisten kaivausten esineistöä. Ja olihan siellä vaikka mitä...

Tämä kuva oli pakko ottaa. Tepahan pesi Kyproksella Afroditen lähteessä kasvonsa taatakseen ikuisen kauneuden. Nyt voitte sitten tuosta kuvasta, jossa on Tepa ja Afrodite, arvailla kumpi on kumpi -niin yhtäkauniilta näyttävät molemmat.


Tänään löysimme sattumalta tästä lähikadulta markkinat. Meluisia torimyyjiä oli joka lähtöön. Myynnissä vaatteita, tekstiilejä, vihanneksia, tuoreita mansikoita sekä ankan- ja kananpoikasia ym,ym. Väkeä oli paljon ostoksilla ja melkoinen tungos kojuilla. Harmi vain, että kamera unohtui hotellille, olimmehan menossa vain kuntolenkille.